Melkein kaikkea melkein kaikesta — Nippelitieto.com

Bingo on alunperin Italiasta

Bingo, tuo suomalaisten mummojen lempipeli on historialtaan mielenkiintoinen ja monipuolinen. Tämä niin sanottu onnenpeli sai alkunsa 1500-luvulla Italiassa. Sittemmin se siirtyi muun muassa Yhdysvaltoihin, jossa pelin panoksina toimivat pavut. Alunperin sitä kutsuttiinkin nimellä beano (bean = papu), mutta kun joku sanoin pelin nimen väärin, sitä alettiin kutsumaan bingoksi. Italiassa bingon nykyinen vastine on peli nimeltään Tombola, joka on hyvin samankaltainen kuin bingokin.

Suomeen bingo saapui 60-luvun loppupuolella ja ensimmäinen kunta, jossa sitä pelattiin oli Pohjois-Pohjanmaalla (silloisessa Oulun läänissä) sijaitseva Ylivieska. Ebba Forsberg -niminen nainen toi sen Ruotsista Suomeen ja bingon avulla hän aloitti keräämään varoja paikalliselle Uimahalli- ja nuorisotalosäätiölle. Vuonna 1968 järjestettiinkin ensimmäinen julkinen bingotapahtuma ja lopulta pelistä saaduista varoista tulikin tärkeä tekijä sille, että Ylivieskan uimahalli-nuorisotalo (sittemmin urheilutalo) saatiin toteutettua.

Bingoa kinkusta ja kahvista

Pelissä arvotaan numeroita ja pelaajat merkitsevät saadut numerot omaan korttiinsa. Tavoitteena on saada numeroista peliruudukolla vaakarivejä, pystyrivejä tai vinoja kulmasta kulmaan -rviejä. Kun ruudukko täyttyy, pelaaja huutaa selkeästi “bingo”. Voittajan ruudukko tarkistetaan ja jos siinä ei ole virheellisiä numeroita merkattu, todetaan hänet voittajaksi.

Suomessa bingoa on pelattu bingohalleissa ja erilaisissa tapahtumissa, mutta Suomen rahapelilainsäädännön vuoksi peliä ei voida pelata rahasta. Sen vuoksi esimerkiksi joulun aikaan järjestettävät kinkkubingot ovat olleet erittäin suosittuja. Myös kahvipaketit ovat yleinen tavara bingovoittona. Joissakin tapahtumissa on ollut myös isompia tavara-lahjoja voittajille tarjolle, kuten autoja ja kesämökkejä. Tällaiset tapahtumat ovat vähentyneet sitä mukaa kun bingokin on siirtynyt verkkoon pelattavaksi.

Nettibingo valtaa alaa

Myös bingohallien määrä on pienentynyt todella paljon vuosien saatossa. 1990-luvulla maassamme oli toista sataa bingohallia, mutta nyt niitä on jäljellä vain viisi kappaletta. Vanhat bingopelaajat ovat siirtyneet kinkku- ja kahvibingosta ulkomaisten nettibingojen käyttäjiksi. Sittemmin jäljelle jääneet bingohallit ovat saaneet ruveta tarjoamaan nettibingoa sillä ehdolla, että hallit pysyvät myös auki.

Bingoa ja muita rahapelejä voidaan pelata suomenkielisillä nettikasinoilla, joiden taustalla olevat yritykset sijaitsevat ulkomailla — useimmiten Maltalla tai Virossa. Bingoa ei ole kuitenkaan esimerkiksi läheskään jokaisella nettikasinolla valikoimissaan, sillä se lienee vain tiettyjen maiden suosiossa, joista Suomi on yksi. Suomenkielisistä nettikasinoista harvoja bingoa tarjoavia sivustoja on esimerkiksi Maria Casino, jossa järjestetään muun muassa päivittäisiä bingoturnauksia.

Suomessa kivijalkabingon pelaaminen on muodostunut pitkälle eläkeläisten ajanvietoksi, koska ne ovat sosiaalisia tilaisuuksia ja tavarapalkinnot ovat houkuttelevia pienellä eläkkeellä sinnitteleville suomalaisille. Nuoremmat pelaajat eivät näissä bingohalleissa viihdy, vaan he pelaavat bingoa enimmäkseen netissä.

Bingo Suomessa nyt

Viime vuosina bingoa on nähty enimmäkseen monissa tapahtumissa ja jotkut järjestäjät sekä organisaatiot ovat ottaneet tapahtumiensa ohjelmistoon mukaan bingon pelaamista. Esimerkiksi Pohjanmaalla sijaitseva Tuurin kyläkauppa on järjestänyt ilmaista bingoa asiakkailleen ja vierailleen. Kyläkauppaan järjestetäänkin usein bussimatkoja ympäri Suomea ja niissä suuri osa lähtijöistä ovat olleetkin juurikin eläkeläisiä.

Bingo on ollut Suomessa jo yli 50 vuotta, eikä se ole mihinkään hävinnyt täältä. Kuka tietää, jos vaikkapa nuoret suomalaiset löytävät tämän pelin vielä uudestaan, sillä kuten italialainen Tombola, ajan hammas ei ole siihen purrut. Sitä pelaavat edelleen kaikenikäiset lapsista vaariin. Esimerkiksi monille suomalaisille tuntemattomampi baccarat-peli on maailmalla tullut viime vuosina suositummaksi, erityisesti juuri netissä pelaamisen myötä.

Toivotaan, että nuorempikin polvi löytää vielä tämän pelin, sillä se on seurapelinäkin erinomainen, sopivan simppeli ja ennen kaikkea hauska.

Nippelitietoa julkaisusta

Juttuidean lähetti T.T.. Kiitos hänelle! Nippelitieto.comin Pete julkaisi tämän sivun. Tämän kirjoituksen pituus on suurinpiirtein 583 sanaa. Selaat juuri osion Etusivu sisälle ahdettuja julkaisuja. Juttu liittyy tavalla tai toisella aiheeseen tai aiheisiin . Klikkaamalla aihesanan nimeä saat avattua muutkin siihen kytketyt kirjoitukset. Julkaisua päivitettiin viimeksi 28. lokakuuta 2020 kello 19:07. Lyhyt osoite tähän kirjoitukseen on https://nippelitieto.com/265.

Kommentoi