Melkein kaikkea melkein kaikesta — Nippelitieto.com

Loton arvontakoneen mekaanikko

Lempinimellä Lotto-Allu tunnettu Lotto-koneen mekaanikko Alarik Vihersola paljasti Veikkauksen uutishuoneessa kiehtovia yksityiskohtia lottoarvonnan teknisestä toteutuksesta.

Vihersola, nyt jo 82-vuotias, työskenteli Veikkauksen lottokoneen parissa 1970-luvun alusta alkaen vuoden 2004 helmikuuhun saakka. Hän toimi arvontakoneen kanssa noin 48 vuoden ajan. Yllättävää kyllä, Veikkauksen uutishuoneen reportaasi paljastaa, että Vihersola on lotonnut 50 vuotta jokaisessa yli 2600 arvonnassa — mutta hän on enimmillään voittanut vain 860 euroa. Suurin lottovoitto on ollut vuodelta 2015, jolloin 10 hengen porukkapelistä jaettiin jättipotti 27,8 miljoonaa euroa. Alkuperäinen voittosumma oli ”vain” 13,9 miljoonaa euroa, mutta kuponkiin oli ostettu voittojen tuplausominaisuus.

Suomessa Lottoa alettiin pelata ensimmäisenä maana Pohjoismaissa. Italiassa sekä Saksoissa lotottiin jo vuonna 1953.


Kuva: HeungSoon

Ennen Loton tuomista Suomeen aloittivat veikkauslaiset Loton tarkastuskoneiden kanssa työskentelemisen, niiden huoltamisen ja muuhut niihin liittyvät seikat. Sen jälkeen kuvioihin tuli varsinainen Loton arvontakone, siis se televisiokameroillekin arvonnan yhteydessä näytettävä laite, jossa sijaitsevasta rummusta valitaan palloja satunnaisessa järjestyksessä. Esimerkiksi nettikasinolla Mobilebet Suomi satunnaisuuden, silloin kun sitä tarvitaan, toteuttaa tietokonealgoritmi. Sitä kutsutaan satunnaislukugeneraattoriksi.

”Lotto-Allun” ja hänen kollegoidensa ansiota on, että arvontakone poimii seitsemän numeron sarjan täysin mekaanisesti. Lisäksi erityisen kiehtovia nippelitietoja ovat:

  • Arvontakoneen myllyssä olevat pallot ovat — tai ovat ainakin takavuosina olleet — pingispalloja.
  • Alkuaikoina pallot olivat valkoisia.
  • Myöhemmin huomattiin keltaisten pallojen näyttävän televisiossa paremmilta.
  • Pallot valittiin eri toimittajilta ja vietiin kultasepälle mitattavaksi ja punnittavaksi.
  • Mainostoimisto hoiti lottopallojen numeroiden maalaamisen.
  • Alkuaikojen käytetyt lottopallot lahjoitettiin erityislasten pingiskerhoille — nykyisin pallot hävitetään.
Nippelitietoa julkaisusta

Nippelitieto.comin Petri I. julkaisi tämän sivun. Tämän kirjoituksen pituus on suurinpiirtein 261 sanaa. Selaat juuri osion Etusivu sisälle ahdettuja julkaisuja. Juttu liittyy tavalla tai toisella aiheeseen tai aiheisiin , . Klikkaamalla aihesanan nimeä saat avattua muutkin siihen kytketyt kirjoitukset. Julkaisua päivitettiin viimeksi 11. helmikuuta 2021 kello 19:07. Lyhyt osoite tähän kirjoitukseen on https://nippelitieto.com/274.

Kommentoi