Melkein kaikkea melkein kaikesta — Nippelitieto.com

Kulutusluottojen korot laskivat ja kriteerit tiukkenivat — saisitko itse yhä luottoa?

• Julkaistiin 12. marraskuuta 2020
• Kommentoi!
• Luettu 802 kertaa
• Nappelit: raha

Kulunut vuosi on ollut useimmille meistä mullistava ja erityisen rankka. Laajamittaisten lomautusten myötä vuokrien ja autolainojen maksut ovat viivästyneet monella, kääntäen henkilökohtaisen talouden pahimmillaan täysin ylösalaisin. Mikä olisi avuksi tässä äkillisiä toimia edellyttävässä tilanteessa?

Kuvaaja: Stephen Phillips; Luottokortit lompakossa.

Lainanotosta on tullut yleisempää kuin koskaan ennen. Yksilötasolla tätä hyödynnetään usein oman talouden jatkeena ja eräänlaisena turvaverkkona, kun taas valtioiden tapauksessa siitä on jo muodostunut kokonaisten yhteiskuntien talouskasvun edellytys. Ei siis ole yllättävää, että kun Suomea alkoivat koetella uudet mullistuksen tuulet, kohdistui huomio juuri lainoihin, kertoo Lainat.fi -palvelun perustaja Jonas Cederholm.

Lakimuutoksella lainoista reilumpia

Vaikka lainanotto onkin ollut jo kauan kätevä arjen apuväline, kannattaa näitä asioita tutkia ja vertailla juuri nyt. Vertailu kannattaa tehdä pian, sillä heinäkuun alussa voimaan tulleen lain seurauksena kuluttajalainojen vuosikorkoa laskettiin 10 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että vuoden loppuun asti lainantarjoajat pystyvät veloittamaan tarjoamistaan luotoista enintään 10 prosentin vuosikorkoa, vaikka näiden sivustoilla toisin sanottaisiinkin.

Muutos koskee vain 1.7. tai sen jälkeen (aina tämän vuoden loppuun asti) tehtyjä lainasopimuksia. Mikäli laina on nostettu ennen korkokaton voimaanastumista, ei sääntely automaattisesti vaikuta sen korkoihin tai muihin kustannuksiin. Aiemmin otetut vakuudettomat lainat ja kulutusluotot kannattaakin nyt kilpailuttaa ja yhdistää uuden, edellistäkin edullisemman lainan alle, suosittelee Cederholm.

Korkokaton piiriin kuuluvat tilille siirrettävät rahaluotot, kuten kulutusluotot sekä muut vakuudettomat lainat. Korkosääntelyn ulkopuolelle jäävät esimerkiksi luottokortit, verkkokaupan osamaksusopimukset, autoluotot sekä asunto-omaisuuteen liittyvät lainat. Näiden korot voivat olla jatkossa jopa 20 prosentin suuruisia, eli huomattavasti kulutusluottoja korkeampia.

Luoton myöntämisen kiristykset

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedotteen mukaan heinäkuun korkokaton seurauksena myös luotonmyöntö on tiukentunut. Johtaja Outi Haunio-Rudankon mukaan omaa maksukykyä kannattaa seurata tarkasti luottoa ottaessa. Nimittäin luottovertailualustan Sortter Oy:n tietokanta kertoo, että kuukausittain alle 2000 euroa tienaavien henkilöiden lainahakemus hylättiin lain ensimmäisenä kuukautena 51,18 % useammin kuin kuukautta aikaisemmin. Vastaava kehitys on havaittavissa myös muissa tuloluokissa; 2000-4000 euroa tienaaville kulutusluottoa myönnettiin 17,41 % aiempaa harvemmin.

Muutos on sinänsä ymmärrettävä, kun huomioidaan, että suurin osa luotonantajien ansiosta koostuu juurikin näiden tarjoamien lainojen koroista. Näiden on myös katettava valtaosa toimintaan liittyvistä kustannuksista, joita ovat esimerkiksi luottotarkistusten teko, IT-kustannukset, markkinointi- ja palkkakulut sekä luottotappiot.

Luotonsaanti voi olla vaikeampaa myös heille, joiden toimiala nähdään riskialttiina aiemmin keväällä Aamulehden julkaiseman uutisen mukaan koronaviruksen (COVID-19) aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Tällaisina toimialoina voidaan pitää esimerkiksi majoitus- ja ravintolatoimintaa. Myös kiinteää omaisuutta edellytetään nyt monissa tapauksissa aiempaa tarkemmin.

Tarkkasilmäisyys on valttia

Lakimuutos jätti ulkopuolelleen joitakin yleisesti arjen hankintoihin käytettäviä maksuvaihtoehtoja. Esimerkiksi uutta kodinkonetta tai puhelinta tarvitsevan olisi nyt kannattavaa harkita kulutusluottoa verkkokaupan osamaksun tai luottokortin sijaan; näihin kun 10 prosentin korkokatto ei päde.

Vaikket itse ottaisikaan vakuudetonta lainaa eikä käytössäsi ole luottokorttia, kannattaa silmällä pitää myös muita lainoja. Näinkin huomattava ja äkillinen muutos säteilee usein vaikutuksessaan myös muualle laina- ja rahamarkkinoille. Koska Suomen kaltaiset länsimaiset yhteiskunnat luottavat laajalti kuluttajalainoihin talouskasvunsa osalta, saattaa etenkin lainakriteereiden kiristyminen vaikuttaa yritysten elinvoimaisuuteen, muistuttaa Jonas Cederholm.

Lainantarjoajalle tärkeintä on tieto siitä, että laina tulee maksettua ajallaan, ja tiukemmat kriteerit ovat kasvaneen riskin myötä ymmärrettäviä. Tästä voi olla hyötyä myös kuluttajalle, sillä nyt lainantarjoajan arvioitua asiakkaan maksukykyisyyden tämä voi itsekin olla varmemmilla mielin siitä, että takaisinmaksu todella tulee onnistumaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vastuu takaisinmaksusta jäisi silti lainaa ottaneelle; sopimusehtoihin ja omaan budjettiin kannattaa yhä tutustua tarkoin ennen luoton ottoa, Cederholm lopettaa.