Melkein kaikkea melkein kaikesta — Nippelitieto.com

Maailman suurin pähkinä

Rypäs suuria hiekanvärisiä kookospähkinöitä, joista osa on halkaistu siististi kahtia. Kookospähkinöiden pinta on kuin viilletty täyteen lovia.Kuvassa kookospähkinöitä

Väljäesti määriteltynä maailman toiseksi suurin pähkinä on brasilialainen pähkinä, jonka koko voi olla jopa 5 senttimetriä halkaisijaltaan. Se kasvaa sademetsissä noin 30–45 korkeudelle yltävissä puissa. Maailman suurimpia pähkinöitä tuottaa seychellienpalmu, jonka kookospähkinöiksi kutsutut hedelmät voivat olla jopa 50 senttimetriä halkaisijaltaan. Tuollaiset pähkinät voivat olla painavimmillaan 30 kilogrammaa, eli yhtä painavia kuin keskikokoiset koirat. Koska tällaiset kookospähkinät ovat mätänemisvaiheessa onttoja, ne kelluvat meressä ja voivat siten taivaltaa pitkiä matkoja toisille saarille asti. Kypsät elinvoimaiset hedelmät eivät kellu, jonka takia tätä lajia kasvaakin vain hyvin rajatulla alueella.

Coco de Mer -kookospähkinöiden alkuperää eivät länsimaalaiset tunteneet ennen kuin vasta vuonna 1768. Aikaisemmin länsimaalainen väestö koki tällaiset pähkinät merenpohjassa kasvavien meripuiden hedelmiksi. Eräät eurooppalaiset ylimykset kokivatkin nämä pähkinät niin maagisiksi, että he keräsivät kookospähkinöiden kuoria ja koristelivat ne ylellisesti helmillä jne. Näinä päivinä seychellienpalmu on suojeltu laji.

Coco de Mer -palmu kasvaa jopa 30 metriä korkeaksi. Se on oksaton ja suora ylöspäin kasvava pölkky, jonka kaarna on rinkulamaista. Palmun huipulla sijaitsee sen “lehtikruunu”, joka voi olla halkaisijaltaan jopa 10 metriä.

Nippelitietoa julkaisusta

Nippelitieto.comin Pete julkaisi tämän sivun. Tämän kirjoituksen pituus on suurinpiirtein 214 sanaa. Selaat juuri osion Etusivu sisälle ahdettuja julkaisuja. Juttu liittyy tavalla tai toisella aiheeseen tai aiheisiin . Klikkaamalla aihesanan nimeä saat avattua muutkin siihen kytketyt kirjoitukset. Julkaisua päivitettiin viimeksi 03. tammikuuta 2010 kello 04:04. Lyhyt osoite tähän kirjoitukseen on https://nippelitieto.com/102.

Kommentoi