Melkein kaikkea melkein kaikesta — Nippelitieto.com

Mitä raha-arpajaisilla tarkoitetaan?

• Julkaistiin 3. tammikuuta 2022
• Kommentoi!
• Luettu 663 kertaa
• Nappelit: pelit, raha

Seuraavassa raha-arpajaisten kuvaus vuonna 1914 julkaistusta teoksesta Kansantajuinen lakiasiain käsikirja ynnä kaavakokoelma. Useimmissa maissa ovat lainsäätäjät olleet myönteisellä kannalla raha-arpajaisten järjestämisen suhteen, vaikkakin horjuvalla kannalla, ja tämä pätee myös kasinoihin. Kuka tahansa voi Suomessa järjestää arpajaiset — tavara-arpajaiset — mutta ennen arpajaisten käyntiin laittoa on maksettava poliisille tavara-arpajaislupa. Se on 79 euroa vuonna 2022.

Arpajaiset käsittävät kaksipuolisen välipuheen, jonka mukaan tämän välipuheen työntekijöistä toinen (arpajaisten pitäjä) sitoutuu määrätyillä, joko kokonaan tahi ainakin osaksi sattumasta (arvanvedosta) riippuvilla ehdoilla antamaan toiselle rahasumman tahi muun esineen (voiton), sitä vastaan, että tämä (arvan ostaja) maksaa hänelle määrätyn rahasumman (arvan hinnan). Arpajaisvälineet ovat siis, kun sattuma on lopullisena tuloksen määrääjänä, ns. uhkavälipuheita. Jokaisessa eri tapauksessa määrää välipuheen synnyn, ei yksinään se seikka, että arpoja on tarjottu ja vastaan otettu, vaan se, että niiden vastaanottaja suorittaa niiden hinnan; arpajaisvälipuheen muut oikeudelliset suhteet järjestetään tavallisesti siinä tarjouksessa, jolla tavaranomistaja kutsuu arpajaisiin, taikka julkaistaan ne, milloin arpajaisliikettä harjoitetaan ammattimaisesti, arpajaisohjelmassa.

Voittoina tällaisissa arpajaisissa saattaa tietysti olla millaiset arvoesineet tahansa; arvottavan tavaran mukaan sanotaan arpajaisia ”tavara-arpajaisiksi”, ”taidearpajaisiksi”, ”teollisuusarpajaisiksi”, ”kiinteistöarpajaisiksi”, jne.

Raha-arpajaisissa sitä vastoin on voittona aina raha. Ne ovat pääasiallisesti kahta laatua.

Toisissa, ”Hollantilaisissa arpajaisissa” — ”luokka-arpajaisissa” — ovat panokset ja voitot ennakolta määrätyt, vaikka arvanosiakin myydään, ja arvanveto tapahtuu, ei yhdellä kertaa, vaan ennakolta määrättyinä aikoina (eri luokissa, josta nimikin johtuu). Sitä ennen on ostajan aina suoritettava määräosa panoksestaan. Näiden arpajaisten suurin voitto lankeaa vasta viimeisessä vedossa. Voittojen yhteenlaskettu määrä vastaa suunnilleen kaupaksi tarjottujen arpojen myyntisummaa, paitsi että toimeenpanija ottaa vissin prosenttimäärän itselleen hoitokustannusten suoritukseksi ja omaksi hyödykseen. Arvanvedossa esiintyy arpajaisten toimeenpanija myymättä jääneiden arpojen omistajana.

”Genualaisissa (numero-) arpajaisissa” menetellään monella eri tavalla, pääasiallisesti kuitenkin siten, että arpajaisten pohjaluvuksi otetaan numerot 1-90 ja niistä otetaan arvanvedolla ulos 5. Ostajan tulee numeroista 1-90 valita se tahi ne, joilla hän arvelee voittavansa, ja näille numeroilla määrätä, vissien rajojen sisällä, panoksensa oman mielensä mukaan. Jos arvottujen numeroiden joukossa on hänen valitsemansa, on hän voittanut sillä tahi niillä. Myöskin voi ostaja määrätä, että hänen valitsemansa numeron tulee arvanvedossa joutua arvotuksi määrätyssä järjestyksessä: ensimmäisenä, toisena, kolmantena, jne., taikka että arvanvedossa useammat määrätyt numerot joutuvat yhtaikaa arvotuiksi, joko määrätyssä järjestyksessä, taikka ilman. Voittojen suuruus on arpajaisjärjestelmässä olevain määräysten mukaan määrätyssä suhteessa panoksien suuruuteen.