Melkein kaikkea melkein kaikesta — Nippelitieto.com

Yleiskatsaus skruuvi-korttipeliin

• Julkaistiin 12. marraskuuta 2021
• Kommentoi!
• Luettu 749 kertaa

Visti-nimisten pelien kategoriaan luettava skruuvi on neljän osanottajan seurapeli, puoluepeli, jota on harrastettu jo 1600-luvun Englannissa, joskin peli muistutti alkuaikoina puolue-Bismarckia. Vististä, eli whististä, ovat kehittyneet eräät monimutkaisimmista korttipeleistä, nimittäin skruuvi ja bridge. Niitä ei nykyisin pelata juuri missään, mutta Nippelitieto.com haluaa osaltaan virvoittaa juuri skruuvin Suomessa. Sitä pelattiin puoli vuosisataa sitten etupäässä Suomessa, mutta myös Virossa. Skruuvin oppiminen on helpompaa sille, joka on aikaisemmin pelannut joko vistiä tai bridgeä tai jotakin muuta niiden kaltaista korttipeliä.

Skruuvin alkuperäinen, täydellinen nimi onkin skruuvi-whist, eli suomeksi kierre-visti. Näin ollen skruuvin suomenkielinen nimi olisikin kierre. Tuo nimi johtuu siitä, että ”maalattaessa” pelaajat vuorotellen kohottavat lupaustaan, jolloin pelin korkeus nousee kierteen tapaan.

Skruuvi on taitopeli. Se vaatii huomiokykyä — ja sitä taitoa, eli harjaantumista. Samalla pelin vaihtelevat tilanteet, niiden ratkaiseminen ja pelin tarkkaaminen aikaansaavat kiinnostusta, jopa jännitystäkin, pelaajissa. Siksi pelissä mahdollisesti käytettävät pelimerkit tai rahapotti ovat usein vain toissijaisia seikkoja. Skruuvia ei siis kannata mieltää uhkapeliksi, kuten pokeria tai blackjackia, joskin toisin kuin edellä mainittuja kahta, ei skruuvia löydy miltään kivijalkakasinolta, nettikasinolta, eikä edes pikakasinolta, ainakaan toistaiseksi. Viimeksi mainitusta vaihtoehdosta kerrotaan paremmin muissa lähteissä; lue lisää pikakasinoilla pelaamisesta täältä. Skruuvia pelataan yleensä ilman rahaa, tai ainakin vain muodollisin panoksin.

”Skruuvaaminen” kehittää ajattelu- ja huomiokykyä. Peli ei ole niin helposti opittavissa kuin useimmat muut korttipelit. Aloittelija tarvitsee melkoisesti ohjaamista ja kärsivällisyyttä ennen kuin hän pystyy edes auttavasti pelaamaan sitä. Tämä lieneekin syynä pelin jäämiseen lähinnä historialliseksi kuriositeetiksi.

Peliin tarvitaan neljä pelaajaa. He pelaavat pareittain kahtena eri joukkueena, eli puolueena. Kun peliin kuuluu kolme samanlaista pelierää, niiden välillä puoluetoveri vaihtuu. Se johtaa siihen, että jokainen pelaaja pelaa kaikkien muiden osanottajien kanssa yhteispeliä. Näin ollen tiimityöskentely ei lopulta ole yhtä tärkeää kuin oma henkilökohtainen suoritus.

Onko täydelliselle skruuvioppaalle kysyntää? Kirjoita kommenttisi alle!