Melkein kaikkea melkein kaikesta — Nippelitieto.com

Mitä tislaus tarkoittaa?

• Julkaistiin 26. kesäkuuta 2021
• Kommentoi!
• Luettu 960 kertaa
• Nappelit: juomat, tiede

Jos järjestettäisiin katukysely, jossa tiedusteltaisiin ohikulkijoilta mitä tislaamisesta tulee päällimmäisenä mieleen, useimmin vastaus liittyisi väkevän alkoholijuoman valmistamiseen ”kuusen korvessa”. Vastaajien joukossa mahdollisesti olevat ikäihmiset saattaisivat mainita myös mäntysuovan, että mäntysuopa on kemiallinen koktaili tislattua mäntyöljyä, soodaa ja lipeää. (Mäntysuopaa on valmistettu Suomessa sadan vuoden ajan — sen valmistaminen alkoi Kotkassa vuonna 1920.)

Mäntyöljy otetaan talteen sellutehtaalla, mutta se päätyy mäntysuovaksi mäntyöljytislaamolla. Nykyisin mäntyöljyä jalostetaan myös biopolttoaineeksi, kuten toisen sukupolven dieseliksi, Fintoil Oy:n 100 miljoonaa euroa maksaneella biojalostamolla Haminassa. Fintoil valmistaa raakamäntyöljystä myös terveys- ja hyvinvointituotteita.

Mäntyöljyn, tai viinan, tislaus tapahtuu kuumentamalla tislattavaa ainetta. Höyrystyvä aine johdetaan jäähdyttimeen. Siellä sillä on aikaa viilentyä, ja tiivistyä nestemäiseksi aivan kuin kastehelmet lehden pinnalle. Tällainen tisle on lähes puhdas tuote, mikäli yhdisteiden kiehumispiste on eri, ja mikäli tislattavalla eristettävä tuote ei ole ylikuumentunut. Liian kuuma lämpötila tuhoaa eristettävän tuotteen.

Alkoholilakiin tehtiin vuonna 2017 päivitys, joka lievensi alkoholijuomien valmistamiseen liittyviä rajoituksia, mutta laki on edelleen yksiselitteinen: alkoholijuomia ei saa valmistaa eikä myydä ilman lupaa, eikä väkiviinaa saa valmistaa ilman lupaa — poikkeuksena muutoin kuin tislaamalla valmistetut miedot alkoholijuomat. Niitä yksityinen henkilö saa valmistaa kotitaloudessaan omaan käyttöön.

Myös esimerkiksi kasvien lehdissä ja kukissa, hedelmissä, ja vaikkapa appelsiinin kuoressa, olevia orgaanisia, veteen liukenemattomia eteerisiä öljyjä voidaan höyrytislata. Lopputuotteena saatua tislettä voidaan käyttää vaikkapa pyykinpesuaineen hajusteena. Esimerkiksi sitruunaista tuoksua saadaan limoneenista — sen raaka-aine on sitrushedelmien ”hedelmäjätteestä”, pääasiassa kuorista, jota syntyy vaikkapa appelsiinimehua valmistettaessa. Sitä käytetäänkin pesuaineiden lisäksi kosmetiikassa ja siivoustuotteissa, joskin limoneeni voi aiheuttaa kosketusallergiaa. Se voi aiheuttaa oireita myös hajusteallergikoille. Siksi kosmetiikkatuote, joka sisältää limoneenia, mainitaan tuotteen ainesosaluettelossa.