Melkein kaikkea melkein kaikesta — Nippelitieto.com

Pussiahmalla on rasvahäntä

• Julkaistiin 28. tammikuuta 2010
• Kommentoi!
• Luettu 4167 kertaa
• Nappelit: eläimet, luonto, ruoka

Paksu häntä tarkoittaa terveyttä

Melkein rottamainen pussiahma on Australiassa asusteleva peto. Se tunnetaan pussihukkana ja joskus myös nimellä Tasmanian tuholainen. Eläin on vankkarakenteinen ja sillä on lyhyenläntä häntä. Noin kuuden vuoden ikäiseksi elävä pussihukka on oppinut varastoimaan rasvaa häntäänsä. Tästä tiedosta voidaan tehdä sellainen suora johtopäätelmä, etteivät huonokuntoiset tuholaiset ole paksuhäntäisiä. Häntäominaisuuden lisäksi pussiahma pystyy haisemaan haisunäätääkin pahemmalta.

Pussiahman selviytymisen kannalta tärkeä ominaisuus on kyky varastoida ylimääräistä ruokaa rasvaksi hännän ihokerrosten alle. Rasvaa se voi käyttää hätätilanteissa silloin kun muuta ruokaa ei ole tarjolla. Jos pussiahman kimppuun uhkaa käydä jokin eläin, se pystyy nostattamaan ympärilleen erittäin pahankatkuisen lemun anaali- ja genitaalialueeltaan. Tämän suojausmenetelmän lisäksi pussiahman hampaat ovat terävät ja leuat voimakkaimmat kuin millään muulla saman kokoluokan nisäkkäällä. Tasmanian tuholaisen hampaat ja leuat ovat rakenteeltaan samanlaiset kuin hyeenoilla.

Pussiahma hankkii häntäänsäkin varastoitavaa ruokaa syömällä mieluiten raatoja, mutta tarvittaessa se pystyy metsästämään pienen kengurun, lampaan, matelijan, linnun tai kalan. Päivittäin pussiahma pyrkii mättämään kitaansa ainakin kymmenesosan oman elopainonsa edestä — tarvittaessa elukka voi syödä jopa 40% oman painonsa verran. Tuholainen syö saaliinsa pehmeän kudoksen lisäksi sisäelimet ja luut.