Nippelitieto on pieniä yksityiskohtia ja tietoja, jotka usein jäävät huomaamatta, mutta joilla on merkittävä rooli eri alueilla yhteiskunnassamme. Onkin tärkeää arvostaa nippelitiedon merkitystä elämässämme, sillä nämä pienet yksityiskohdat voivat tehdä suuren eron arjen sujuvuudessa ja kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Nippelitieto voi auttaa meitä ratkaisemaan arkisia ongelmia siitä, kuinka korjata rikkinäinen vetoketju tai taitavasti koota huonekalu ja säästää rahaa ja vaivaa korjaamalla itse valitun tuotteen. Näin ollen nippelitieto edistää myös itsenäisyyttämme ja taitojemme kehittymistä. Nippelitieto ei myöskään rajoitu vain konkreettisiin askareisiin, vaan se tuo iloa ja nautintoa arkeemme. Kun olemme avoimia oppimaan ja tiedostamme, että uusi nippelitieto voi avata ovia uusiin mahdollisuuksiin ja kokemuksiin, voimme rikastuttaa elämäämme ja tehdä siitä vieläkin paremman. Tässä tutustumme nippelitiedon piilotettuun maailmaan ja keskitymme erityisesti tekniseen, urheilulliseen ja pelilliseen nippelitietoon. Nämä huomaamattomat sankarit, joita voimme kutsua luovasti nippelitiedoksi, ovat tärkeitä osia ihmisen arkea.
Jos järjestettäisiin katukysely, jossa tiedusteltaisiin ohikulkijoilta mitä tislaamisesta tulee päällimmäisenä mieleen, useimmin vastaus liittyisi väkevän alkoholijuoman valmistamiseen ”kuusen korvessa”. Vastaajien joukossa mahdollisesti olevat ikäihmiset saattaisivat mainita myös mäntysuovan, että mäntysuopa on kemiallinen koktaili tislattua mäntyöljyä, soodaa ja lipeää. (Mäntysuopaa on valmistettu Suomessa sadan vuoden ajan — sen valmistaminen alkoi Kotkassa vuonna 1920.)
Teknologian kehittyminen tarkoittaa kaikkea keksintöihin ja innovaatioihin liittyviä uusia suuntia, tuotteita tai ideoita. Kehittyminen tarkoittaa prosessia, jonka aikana tuote, teoria tai idea kehittyy hypoteesista luonnollisessa ympäristössämme käytettäväksi käyttökelpoisesti sovellettavaksi tuotteeksi, teoriaksi tai ideaksi.
Elämän perusyksiköksi voidaan mieltää solun. Elävässä organismissa on oltava ainakin yksi elävä solu, jotta se voidaan katsoa elolliseksi. Elävät olennot eroavat elottomista olennoista metaboliikan, lisääntymiskyvyn ja ympäristöön sopeutumisen ansiosta. Virukset eivät ole tiukimman elämän määritelmän mukaan elollisia oletnoja, sillä viruksissa on yksinkertaisesti DNA:ta ja RNA:ta proteiinipaakun ympäröimänä. Virus tarvitsee isäntäsolun voidakseen aktivoida metaboliikkajärjestelmänsä ja lisääntyäkseen. Jos virus ei ole isäntäsolun kanssa tekemisissä, se on kuin horroksessa.
Pii on todennäköisesti maailman tunnetuin matematiikkaan liittyvä asia. Kyseessä oleva vakio on monien matemaatikkojen mukaan maailman tärkein ja kiehtovin numero. Se on mainittu tosielämän sovellutusten lisäksi myös fantasiaa sivuavassa Star Trekissä, jonka eräässä jaksossa vulkanilainen Spock sai tietokoneen sekaisin pyytämällä aparaattia laskemaan piin arvon ja ilmoittamaan sen viimeisen numeron.
Plastiikkakirurgia on saanut nimensä kreikankielisestä sanasta plastikos, joka tarkoittaa suomeksi sanottuna jonkin asian muovaamista tai muovailua. Kirurgia on kreikankielisestä sanasta kheirourgos juonnettu. Alkuosa kheir tarkoittaa kättä ja ergon työtä. Muinaiset roomalaiset olivat sotaisana kansana oppineet myös plastiikkakirurgian saloja. Erityisesti arpien poistaminen oli suosittua puuhaa, sillä kunniakeskeisessä yhteiskunnassa ainakin selässä olevat arvet haluttiin poistaa, sillä selkäpuolen arvet olisi saatettu muiden silmissä tulkita esimerkiksi selän kääntämiselle taistelutilanteessa.
Ihmisenkin kallon sisällä möllöttävä aivojen osa, jota hippokampukseksi kutsutaan, on evolutiivisesti aivojen rakenteen vanhimpia palikoita. Hippokampus on saanut nimensä kreikankielisestä sanasta hippos, joka merkitsee hevosta ja loppuosa on juonnettu sanasta campos, joka tarkoittaa merieläin (tai merihirviö). Nimityksen hippokampus sai sen omalaatuisen ulkomuodon takia. Aivojen osa, joka kontrolloi etenkin kantajansa lyhytkestoista muistia, muistuttaa nimittäin silmin katseltuna pientä merihevosta.
Maailman ensimmäinen tietokonebugi löydettiin vuonna 1947 Mark II -tietokoneesta, joka oli sijotiettu Harvardin yliopistoon. Tietokoneen sisälmyksistä kun löydettiin jonkinlainen yökkönen tai muu ötökkä, joka häiritsi tietokoneen toimintaa. Grace Hopper löysi ötökän ja kiinnitti sen pitämäänsä lokikirjaan, josta käsin termi “bugi” pääsi myöhemmin leviämään maailmanlaajuiseen käyttöön. Näinä päivinä tämän ensimmäisen tietokonebugin jäännökset löytyvät lokikirjan sisältä teipattuna paperille, jonka ympärille Hopper kirjoitti tekemiään korjauksia koneeseen ja selosteen bugin löytämisestä.
Toukokuuhun 1946 asti elänyt kanadanjuutalainen fyysikko ja kemisti Louis Slotin oli osana toimivan atomipommin kehittämistä varten perustettua tiedemiesprojektia, josta käytettiin nimeä Manhattan Project. Slotinin toimenkuvaan kuului kokeiden tekeminen plutoniumilla ja uraanilla. Hän sattui vain muutamia päiviä ennen henkensä heittämistä käynnistämään ruuvimeisselillä fissioreaktion. Kömmähdys koitui miehen menoksi, sillä hän menehtyi säteilymyrkytykseen sairaalassa yhdeksän päivää tapahtuneen jälkeen.
Tuuma on ikivanha mittayksikkö. Se on eri aikakausina merkinnyt eri pituisia asioita, kuten joskus peukalon pituutta ja joskus peukalon ensimmäisen nivelen pituutta keskivertoihmisellä. Myös tuuman, eli “inssin”, pituus on vaihdellut maittainkin. Iso-Britanniasta poiketen Kanadassa oli ensimmäisenä käytössä metrisysteemin pohjalta tehty versio tuumasta, joka oli jo ennen brittejä määritelty tasan 25,4 millimetrin pituiseksi. Kanadalaisten tuuma yleistyi myöhemmin käytössä kansainväliseksi tuuman pituudeksi. Syynä yleistymiseen lienee ollut juuri tuuman pituuden määritteleminen tarkasti.
Maailman kylmintä oli Antarktiksella vuoden 1983 puolella, jolloin venäläisellä tutkimusasema Vostokilla paleltiin alhaisimmillaan 89,2 °C:n edestä. Ennätys tehtiin 21. heinäkuuta 1983. Vostokin asema on näinä päivinä monikansallinen tutkimusasema, jonne tutkijoita saapuu joka puoleltaa maailmaa. Alueella on tehty kirjaimellisesti paukkupakkasissa töitä poraamalla 3700 metriä syvää koloa jään läpi venäläis-ranskalais-amerikkalaisen yhteisprojektin voimin. Jääkuoren alle porautumalla “vostokilaiset” löysivät 500 000 vuoden takaisia tietoja ilmastosta.
New Scientist –lehdessä heinäkuussa 2000 julkaistussa jutussa englantilainen tiedemies Robert May ilmoitti sivumennen meidän ihmisten olevan DNA-koodimme osalta puoliksi samanlaisia kuin banaanit. Ihmisen ja banaanin DNA on 50- tai 60-prosenttisesti samanlaista. Huolimatta siitä, että rakennuspalikat molemmilla lajeilla ovat samanlaisia näinkin suurelta osin, ihmiset eivät tietenkään ole vyötäröstä alaspäin banaaneja eivätkä banaanit puoliksi ihmisiä. Jo hyvin pienet eroavaisuudet DNA:ssa vaikuttavat radikaalisti yksilön ulkomuotoon ja sisuskaluihin.